LelliLilli

Keijon lapsuudenystävä kävi meillä yhen yön mittasessa reissussa, kun seki pääs ekaa kerta sitten millon viimeksi (?) kesälomailemaan. Se siis on opiskellu jonku sortin koneinsinööriksi yliopistossa ja se on jo lukiovuosista lähtien ollu kesät töissä ja muuten koulun penkillä. Nyt se on kerenny olla ekassa "oikeassa työpaikassaan" sen verta kauan, että saa ja viittii lomaillakki vähän.

Tämä ihana Marimekon ensiastiasetti oli sen tuliainen Lilianille ja ehkä vähän meiänki silmää ilahduttamaan. Tykkään kovasti kaikista muikeista eläinhahmoista ja tää onki just sen kuosinen, minkä olisin ite valinnu (jos siis tahtoisin ja pystyisin satsaamaan tommosiin). Toistaseks Lilli on syöny ihan samoilla Savonian kahvilusikoilla (+pari muovista ensilusikkaa), joilla meki syyään. Soseetki lämmitän samoissa Kokoissa ja Arcticoissa, mitä meillä on jogurttikippoina ja leipälautasina ja hyvin toimii.

Mutta onhan nää ihanat! :)

Tuliaisia

Tässäpä ne, lyhykäisyydessään. Äiskä on reissaillu tässä parin viime kuun aikana Turkissa ja Kreikassa ja siinä välissä työreissulla Saksassa. Tax-free-tuliasia oon saanu tämän verran plus Kreikasta kenties maailman parasta hunajaa ja oliiviöljyä, keittiön must-juttuja, mitä löytyy aina kaapista.

Cliniquea oon käyttäny vuosikausia, nyt mammalomalla oon pitäny semmosesta luksuksesta taukoa. Kuvassa siis Dramatically Different moisturizing gel - mun naaman kaikkein aikojen lemppari. Se riittää aamuin illoin käytettynä kosteuttamaan mun sekaihon, ainoastaan kuivimpina ja kylmimpinä aikoina talvisin joudun käyttämään myös muunlaista tököttiä. Se imeytyy nopeammin ku mikään muu mitä oon kokeillu ja jättää iholle hyvän silosen pinnan, jolle pystyy heti levittämään kenkuimmankin meikkipohjan. Monet kiireaamut on tällä pelastunu.

Tuo hajuvesi oli aivan uus tuttavuus ja nyt jo jokapäivässsä käytössä. En käsitä, miten äiskä tuntee mut niin hyvin.. Tuoksu on tosi raikas, kevyt ja kesäinen, eikä aiheuta kanssaihmisille päänsärkyä. Tykkään! :) Unohdimpas sanoa (jos ei se kuvasta käy selväksi), että se kantaa nimeä Love all. Mulla ei ennen oo mitään Björn Borgin tuoksuja ollukaan..

Nämä on sarjassa kosmetiikka parhaita juttuja, joita mulla tällä hetkellä on käytössä.. <3

Jotain aivaan aiheen (?) vierestä

Tiedän tai ainakin luulen, että suurin osa lukee tätä vauvablogina ja keskeyttäkää toki, jos joskus hypetän materiasta liikaa, mutta nyt ainakin aion niin tehdä. Olen ainainen kosmetiikkaintoilija. Tai ainakin 13-vuotiaasta saakka, jolloin siis menin ensimmäistä kertaa töihin ja tein hyvän tilin jo yhtenä joulusesonkina brittituristien parissa. Pikkukylän kasvattina minulla ei ollut juuri mitään mahdollisuuksia tuhlata rahojani, kun lähimpään kaupunkiin ja "kunnon liikkeisiinkin" oli n.300km matkaa. Ellei siis pidä hyvänä sijoituksena esim. suklaapatukoita, jotka olivat kenties selektiivisin potentiaalinen hankintakohde paikallisessa S-ryhmän puljussa. :D

Kesällä reissattiinkin sitten Helsinkiin ja erityisesti viehätyin keskustan Stockmannista.. Juuri siellä ja silloin ostin ensimmäisen Diorin hajuveden, jonka jälkeen vinksahdus kaiken kauniin, ihanan, toimivan selektiivisen kosmetiikan suihin on vierähtänyt arviolta useita tuhansia euroja. Ajan kulun huomioiden siis aika paljon.

Nyt ihan viime kuukausina olen hellittänyt aiemmasta piheilykaudestani, ja niin meikkipussi kuin kylppärikin on kokenut kaikenlaista uutta kivaa.

Olen aina ollut todella hillitty meikkaaja, enempi sellainen nude-arkimeikkaaja. Pitkälti tylsä. Täydellisen meikkipohjan etsimiseen on vierähtänyt useita euroja ja vuosia. Luullakseni sellaisia pari löytyikin, mutta nestemäiset meikkivoiteet ja tämä hehkeän punakka sekaiho näin niinkuin yhdistelmänä tekevät minut epävarmaksi.

Nyt muutaman kuukauden Lily Lolon käytön jälkeen veikkaan, etten vaihda ihan heppoisin perustein muuhun. Ja kas, sen myötä olen oppinut, ettei kaiken kivan tarvitse maksaa mansikoita.

Viime aikoina olen kiinnostunut enemmän huuli- ja kulmameikeistä, joista edellä mainittu on minun kohdallani vain niihin hetkiin, kun Lilli ei ole läsnä. Eihän sitä kuitenkaan malta olla pusuttelematta ja siinä sitä sitten ollaan: vauvan naama huulipunassa.

Ajattelin tässä tämän ja muutaman seuraavan päivän aikana kirjoitella erikseen enemmän viime aikaisista kokemuksista ja ihastuksista. Jos se häiritsee niin kommenttia kehiin niin voin varmasti sujauttaa vauvajuttua siihen väliin. Tässä tämän laiskanlaisen kirjoituskauden aikana kun on ilmaantunut niin paljon kaikkea uutta ihmeteltävää.. :))

Varoitus!

Aion jakaa ITSESTÄNI aivan järkyttäviä kuvia, ja vain havannollistaakseni kuinka pullukkaprojekti sujuu.

Pulskimmillani minusta ei ole ainoatakaan kuvaa muuta kuin tämä yksi:

Enkä oikeastaan edes ole tässä lihavimmillani, vaan omamassasta on lähtenyt tässä kohtaa jo kolme kiloa. Kuva on siis otettu noin puoli tuntia lapsiveden menon jälkeen eli vauvamahakin (tai se mitä siitä noilta läskeiltä erottaa) on isoimmillaan.

Raskauskiloja ei siis tullut yhtään - päin vastoin. Enkä edes usko mihinkään raskaussellaisiin, koska eihän raskaus lihota, vaan se mitä ihminen suuhunsa laittaa ja se on aikuisen ihmisen ihan omalla vastuulla. Mulla jaksaa aina ihmetyttää "lihoin kakskyt kiloa vaan koska olin raskaana" -tyyliset heitot.

Jep jep, mutta siis raskauden jälkeen kiloja on lähtenyt kolmetoista eli kuustoista yhteensä ja tänään otetussa kuvassa näytän tältä...

Hoksasin, että mulla oli sattumalta samat vaatteet päällä, joten ei muuta kuin herralle kamera kauniiseen käteen. Ihan järkyttävältähän mä näytän vieläkin ja oon kyllä sisäistäny, että mun muodot on raskauden seurauksena muuttunu, esimerkkinä mun lantiosta on tullu aivan vieraan tuntunen.

Ja mitäkö oon sitte tehny? No en mitään ihmeempiä. Alkuun oon ootellu alkuun kiltisti palautumista ja isoin työ on ollu ruokavaliossa ja siitä kiinnipitämisessä. Joku ehkä kuukausi sitte aloin enemmänki tekemään lihaskuntoa, koska huomasin, ettei pelkkä laihtuminen enää tosiaankaan riitä, mutta sitte sain kesäflunssan, josta johtuen oon vaan maannu yhtä pikkuvaellusta lukuunottamatta.

Siinäpä lyhyt kuvaus viimesestä puolesta vuodesta. Paljon oon hommia joka kilon eteen tehny ja tahtihan on hidas näin isolle ihmiselle, mutta pääasia, että maaliin päästään ja siellä pysytään. Aion nimittäin palkinnoksi lopun viimein pienennyttää kihlasormukseni, joka on käyny liian isoksi jopa peukaloon, joten sitte ei enää voi päästää tilannetta takasin entiseen tai alkaa kirjaimellisesti vanne kiristämään.

Korres all over - yes please!

Yleensä oon tosi pihi, mutta läheisiäni haluan hemmotella. Äiskälle tilasin sillon äitienpäiväksi Korresin suihkugeelin ja vartalomaidon, koska se jos kuka ansaitsee hemmottelua. Viime Ivalon reissulla kokeilin niitä itteeni ja koukutuin heti niin kovasti, että piti tilata omat ku kotiin pääsin.

Ikävä kyllä sitä samaa Basil&Lemon -tuoksua ei enää saanu feelunique:sta, joten tilasin citrus -tuoksulla. Tietenki aattelin, että ne ois yhtä ihanan raikkaan tuoksusia, mutta mulla tulee siitä hajusta mieleen joku miesten suihkugeeli. :D Ei se iholla niin paha oo sitte jälkikäteen ku mitä käytettäessä.

Aion silti käyttää putelini loppuun, koska ominaisuuksiltaan aivan loistotuote kyseessä. Ainoa miinuspuoli on tosiaan se tuoksu. Ennen en uskonu vartalomaitoihin, mutta tää toimii: iho jää ihan siloseksi jo ekan käyttökerran jälkeen. Mulla oli aikasemmin ihan korppukuiva iho ja se imi rasvaa ihan hulluna. Toi vm tulee riittämään vielä pitkään senki takia, ettei sitä tarvi käyttää päivittäin vaan se lopputulos kestää jopa viikon! Ja kosteelle iholle levitettynä sitä ei tietenkään niin paljoo kulukaan, joten ne eurot tuli käytettyä hyvin.

Samalla intouduin tilamaan myös ton shampoon, vaikken yleensä osta arvokkaita shampoita. Syynä on se, että imetys on saanu mun hiukset putoomaan päästä. Ja avuliaana Lilli repii omakätisesti loput, jotka ei oo vielä ehtiny pudota maahan asti. Valehtelematta mun hiuksia löytyy lattialta enemmän ku koiran karvoja. Aattelin, että noista riisiproteiineista ois apua, koska tässä hiusasiassa vastustaa myös kunnan vesijohtoverkko.

Havahduin siihen faktaan ku elelin sen puoltoista viikkoa porukoitten luona ja niillä vesi tulee omasta kaivosta. Mun vaalea pehkoki kirkastu heti ja alko vaatia asumuseroa Rovaniemestä. Se kun ei kuulu vaihtoehtojen joukkoon ni päädyin sitten tohon Korresin shampooseen. Sen toimivuudesta en vielä osaa sanoa, koska istun tässä nyt kosteilla hiuksilla ekan kokeilukerran jäljiltä.

Normirasvoina joita lotraan on yleensä jotain Dermosilia, koska Keijon äiti tilailee niitä ja nyt viimeks sain tän kesäversion, jota ei käsittääkseni enää myydä. Muistan tän vastan tuoksun varmaan aina, koska lotrasin sitä mun vauvamasulle vielä viime kesänä.

Tällaista. Olis hauska kuulla minkä aiheista asiaa ihmiset haluaa kuulla. Toistaseks oon rönsyilly aiheitten puolesta vähän kaikenlaista - mitä nyt millonki on omassa elämässä ollu ajankohtasta. Eli aika rehellinen läpileikkaus tää blogi on ollu meiän perheen arjesta, vaikka tietenki on aika paljon sellastaki, jota oon jättäny kertomatta.

Project Sundeck 2013

On päätöksessä! Tässä kuvat:

Eli Step 1: Vedettiin värittömällä puuöljyllä kaikki terassin puupinnat.

Step 2: Keijo pyöräytti tuon katoksen ja siihen päälle valokatteen ihan täytenä yllätyksenä sillon ku oltiin Lilin kans viimeks Ivalossa.

Lopuksi kasattiin Jyskin puutarhakalusteryhmä ja hain Kodin Terrasta kukkia. Muun muassa ruusuliisoja, harsokukkia, ruusubegonian... Perushempukoita. :D Eilen Keijon äiti anto meille vielä evakkoja ja orvokkeja. Ne on noi lattialla lojuvat amppelit. Aion siirtää ne vielä normiruukkuihin ku en halua ruveta heti uutta katosta alkaa pilaamaan millään omilla räpeltelyillä, mitä noitten ripustaminen edellyttäis.

Taustastaki huomaa, että mettäkone on käyny "vähän" mylläämässä. Meiän piha mukaan lukien. Luulin, että se ois ottanu vaan merkatut puut, mutta se vei vaan hirveesti merkkaamattomia, muttei ainakaan sitä etupihan hasardia, jonka merkkasin. Lienee jo niin lähellä taloa, ettei uskaltanu siihen tarttua.

Loppuyhteenvetona:  Nyt meillä on 20neliötä katosta ni voi rillata ja viihtyä huonommallaki ilmalla ulkosalla.

Blogi on elänyt omaa elämäänsä, minä omaani

Tää viimeaikanen hiljasuus on ollu enempi pakkoa ku laiskuutta. Omaan koneeseen on edelleen käyttöjärjestelmä asentamatta, koska en löydä sitä alkuperästä levykettä, vaikka muistan sen olleen mun ekassa asunnossa yhessä tietyssä paikassa, joten johonki muuttolaatikkoon se on joskus pakattu. Tyypillistä. :D

Oon ollu nyt Keijon työkoneesta riippuvainen eli mahdollisuuksia istuskella koneella on vaan iltasin ja vasta olin porukoitten luona puoltoista viikkoa Lilianin kanssa reissussa, joten ei ollu konetta käytössä senkään vertaa.

Pian ongelma kuitenkin ratkeaa, koska iskän lellikki kun olen, sain Mac:n valmistujaislahjaksi. En pyytäny mitään niinku en koskaan mitään kehtaa muutenkaan pyytää. Porukat vaan halus, että kun lähen taas opiskelemaan niin mulla on kone, joka ei hyydy kesken. Heti ku keksitään, missä välissä käyn hakemassa sen koneen tai jotain muuta toimitusmetodin tynkää ilmenee niin lupaan, että vilkastuu taas.

Nyt kuitenki tärkeimmät eli Lillin pikakuulumiset ja viime aikaset saavutukset: Eka hammas on jo puskenu läpi ja toinen/toiset on tulossa (tuntuu kovina kohtina ikenien alla). Keijon äidin sanoin: "Jos noin aikasin hammasta pukkaa niin se tarkottaa, että on toinen tulossa!" Ei siis kuitenkaan ole luojan kiitos tulossa. :D

Lilian nauraa jo kovasti, mutta ei silleen heleää kikatusta niinku vauvat yleensä vaan semmosta räkästä röhönaurua. :'D Äitin tyttö. Viime aikojen hauskimmat tapaukset on ollu ku tänään kuunneltiin ja tutkittiin kylpyveden laskemista ammeeseen, Keijon äiti P:n aikaansaama tekokasvin kahina, mahan pussailu (en tiiä liittyykö siihen ääneen vai kutittaako).. Aika spontaaneja on nuo naurut ollu toistaseksi ja vaikea sitä on saada tarkotuksella nauramaan muuta ku laittamalla imuri päälle.

Lili myös kauheesti nojaa käsiinsä ja vetää jalaat "alleen" konttausasentoon ja suihkii niillä kauhealla tarmolla. Veikkaan että puhutaan pelkistä viikoista millon se lähtee ryömimään. Ja eteenpäin se pääsee jaloilla potkimalla tosi hyvin jos sitä vähänkään nostaa kainaloitten alta, ja se se vastaa hauskaa vaikuttaa olevankin.

Yks parhaista jutuista on se, että Lili nukahtaa ihan ittekseen eli sen voi vaan jättää omaan sänkyyn, omaan huoneeseen. Joskus se jää ihan mielissään, joskus se saattaa itkeä viitisen minuuttia ja rauhottuu sitten. Olettaen tietenkin, että kaikki perustarpeet on ensin tyydytetty ja sillä väsyttää.

Tässä on sattunu nyt paljon kaikenlaista ja niistä aion tännekin valottaa ihan pian. Pullukkaprojekti on myös edenny ja aion laittaa myös kuvia tästä "transformaatiosta" jahka Keijo tulee kalareissusta ja saan kameran.