Sormukset ovat siis periaatteessa samanlaiset. Miehellä n.3 kertaa leveämpi kuin minulla keltakultaisena poikkeuksena nuo poikkijuovat, jotka ovat hänelläkin valkokultaa. Olen ihastunut omaan siroon rinkulaani. Kaikki ovatkin kommentoineet, että sormukseni on ihan tyyliseni. En voisi olla enempää samaa mieltä. Tuollainen yksinkertainen, mutta omanlaisensa. =)
***
Selkä kipuilee, kun joudun kököttämään tässä olohuoneen pöydän äärellä, kun ei ole kunnon työpöytää. Monet kerrat olenkin harmitellut, että muutimme tähän nykyiseen 65-neliöiseen kaksioomme, emmekä siihen asumisoikeusrivarikämppään, jota alkuun ookailimme.
Sovimme kyllä toistaiseksi oikein hyvin tähänkin avomieheni ja hänen koiransa kanssa, mutta työhuone tästä uupuu. En oikein saa mitään kouluhommia koskaan tehtyä, jos Keijo on kotona ja hereillä. Sitä tulee vain lätistyä kaikenlaista ja muut hommat unohtuu. Olisi hyvä, jos olisi pieni tila työskentelylle ja saisi vieläpä oven kiinni takanaan. :D
Vähän vähemmin vakavissaan kyllä katselemmekin asuntoja jatkuvasti. Kun vain tietäisi, kauanko aiomme vielä tässä kaupunkipahaisessa asustaa, niin voisi näitä asuntohommiakin miettiä enemmän tosissaan. Keijollahan on siis vakituinen työpaikka täällä ja minulla koulua jäljellä vielä vajaa vuosi. Sen jälkeen kaikki on auki, sillä en tiedä vielä, mitä lähtisin lukion jälkeen opiskelemaan. Mutta ellei suhdanteet lähde tästä nousuun, niin ei Keijolla ole järkeä vielä nykyistä työtään jättää, ja sitten minäkin koitan keksiä täältä jotain töitä tai koulutusta. Onneksi on vielä aikaa jahkailla.! =)
ja onneksi mekin asutaan täällä niin ei kylästelypaikat lopu kesken! :)
VastaaPoistaNäimpä! :)
VastaaPoista