Yleensä oon tosi pihi, mutta läheisiäni haluan hemmotella. Äiskälle tilasin sillon äitienpäiväksi Korresin suihkugeelin ja vartalomaidon, koska se jos kuka ansaitsee hemmottelua. Viime Ivalon reissulla kokeilin niitä itteeni ja koukutuin heti niin kovasti, että piti tilata omat ku kotiin pääsin.
Ikävä kyllä sitä samaa Basil&Lemon -tuoksua ei enää saanu feelunique:sta, joten tilasin citrus -tuoksulla. Tietenki aattelin, että ne ois yhtä ihanan raikkaan tuoksusia, mutta mulla tulee siitä hajusta mieleen joku miesten suihkugeeli. :D Ei se iholla niin paha oo sitte jälkikäteen ku mitä käytettäessä.
Aion silti käyttää putelini loppuun, koska ominaisuuksiltaan aivan loistotuote kyseessä. Ainoa miinuspuoli on tosiaan se tuoksu. Ennen en uskonu vartalomaitoihin, mutta tää toimii: iho jää ihan siloseksi jo ekan käyttökerran jälkeen. Mulla oli aikasemmin ihan korppukuiva iho ja se imi rasvaa ihan hulluna. Toi vm tulee riittämään vielä pitkään senki takia, ettei sitä tarvi käyttää päivittäin vaan se lopputulos kestää jopa viikon! Ja kosteelle iholle levitettynä sitä ei tietenkään niin paljoo kulukaan, joten ne eurot tuli käytettyä hyvin.
Samalla intouduin tilamaan myös ton shampoon, vaikken yleensä osta arvokkaita shampoita. Syynä on se, että imetys on saanu mun hiukset putoomaan päästä. Ja avuliaana Lilli repii omakätisesti loput, jotka ei oo vielä ehtiny pudota maahan asti. Valehtelematta mun hiuksia löytyy lattialta enemmän ku koiran karvoja. Aattelin, että noista riisiproteiineista ois apua, koska tässä hiusasiassa vastustaa myös kunnan vesijohtoverkko.
Havahduin siihen faktaan ku elelin sen puoltoista viikkoa porukoitten luona ja niillä vesi tulee omasta kaivosta. Mun vaalea pehkoki kirkastu heti ja alko vaatia asumuseroa Rovaniemestä. Se kun ei kuulu vaihtoehtojen joukkoon ni päädyin sitten tohon Korresin shampooseen. Sen toimivuudesta en vielä osaa sanoa, koska istun tässä nyt kosteilla hiuksilla ekan kokeilukerran jäljiltä.
Normirasvoina joita lotraan on yleensä jotain Dermosilia, koska Keijon äiti tilailee niitä ja nyt viimeks sain tän kesäversion, jota ei käsittääkseni enää myydä. Muistan tän vastan tuoksun varmaan aina, koska lotrasin sitä mun vauvamasulle vielä viime kesänä.
Tällaista. Olis hauska kuulla minkä aiheista asiaa ihmiset haluaa kuulla. Toistaseks oon rönsyilly aiheitten puolesta vähän kaikenlaista - mitä nyt millonki on omassa elämässä ollu ajankohtasta. Eli aika rehellinen läpileikkaus tää blogi on ollu meiän perheen arjesta, vaikka tietenki on aika paljon sellastaki, jota oon jättäny kertomatta.
lauantai 15. kesäkuuta 2013
Project Sundeck 2013
On päätöksessä! Tässä kuvat:
Eli Step 1: Vedettiin värittömällä puuöljyllä kaikki terassin puupinnat.
Step 2: Keijo pyöräytti tuon katoksen ja siihen päälle valokatteen ihan täytenä yllätyksenä sillon ku oltiin Lilin kans viimeks Ivalossa.
Lopuksi kasattiin Jyskin puutarhakalusteryhmä ja hain Kodin Terrasta kukkia. Muun muassa ruusuliisoja, harsokukkia, ruusubegonian... Perushempukoita. :D Eilen Keijon äiti anto meille vielä evakkoja ja orvokkeja. Ne on noi lattialla lojuvat amppelit. Aion siirtää ne vielä normiruukkuihin ku en halua ruveta heti uutta katosta alkaa pilaamaan millään omilla räpeltelyillä, mitä noitten ripustaminen edellyttäis.
Taustastaki huomaa, että mettäkone on käyny "vähän" mylläämässä. Meiän piha mukaan lukien. Luulin, että se ois ottanu vaan merkatut puut, mutta se vei vaan hirveesti merkkaamattomia, muttei ainakaan sitä etupihan hasardia, jonka merkkasin. Lienee jo niin lähellä taloa, ettei uskaltanu siihen tarttua.
Loppuyhteenvetona: Nyt meillä on 20neliötä katosta ni voi rillata ja viihtyä huonommallaki ilmalla ulkosalla.
Eli Step 1: Vedettiin värittömällä puuöljyllä kaikki terassin puupinnat.
Step 2: Keijo pyöräytti tuon katoksen ja siihen päälle valokatteen ihan täytenä yllätyksenä sillon ku oltiin Lilin kans viimeks Ivalossa.
Lopuksi kasattiin Jyskin puutarhakalusteryhmä ja hain Kodin Terrasta kukkia. Muun muassa ruusuliisoja, harsokukkia, ruusubegonian... Perushempukoita. :D Eilen Keijon äiti anto meille vielä evakkoja ja orvokkeja. Ne on noi lattialla lojuvat amppelit. Aion siirtää ne vielä normiruukkuihin ku en halua ruveta heti uutta katosta alkaa pilaamaan millään omilla räpeltelyillä, mitä noitten ripustaminen edellyttäis.
Taustastaki huomaa, että mettäkone on käyny "vähän" mylläämässä. Meiän piha mukaan lukien. Luulin, että se ois ottanu vaan merkatut puut, mutta se vei vaan hirveesti merkkaamattomia, muttei ainakaan sitä etupihan hasardia, jonka merkkasin. Lienee jo niin lähellä taloa, ettei uskaltanu siihen tarttua.
Loppuyhteenvetona: Nyt meillä on 20neliötä katosta ni voi rillata ja viihtyä huonommallaki ilmalla ulkosalla.
lauantai 8. kesäkuuta 2013
Blogi on elänyt omaa elämäänsä, minä omaani
Tää viimeaikanen hiljasuus on ollu enempi pakkoa ku laiskuutta. Omaan koneeseen on edelleen käyttöjärjestelmä asentamatta, koska en löydä sitä alkuperästä levykettä, vaikka muistan sen olleen mun ekassa asunnossa yhessä tietyssä paikassa, joten johonki muuttolaatikkoon se on joskus pakattu. Tyypillistä. :D
Oon ollu nyt Keijon työkoneesta riippuvainen eli mahdollisuuksia istuskella koneella on vaan iltasin ja vasta olin porukoitten luona puoltoista viikkoa Lilianin kanssa reissussa, joten ei ollu konetta käytössä senkään vertaa.
Pian ongelma kuitenkin ratkeaa, koska iskän lellikki kun olen, sain Mac:n valmistujaislahjaksi. En pyytäny mitään niinku en koskaan mitään kehtaa muutenkaan pyytää. Porukat vaan halus, että kun lähen taas opiskelemaan niin mulla on kone, joka ei hyydy kesken. Heti ku keksitään, missä välissä käyn hakemassa sen koneen tai jotain muuta toimitusmetodin tynkää ilmenee niin lupaan, että vilkastuu taas.
Nyt kuitenki tärkeimmät eli Lillin pikakuulumiset ja viime aikaset saavutukset: Eka hammas on jo puskenu läpi ja toinen/toiset on tulossa (tuntuu kovina kohtina ikenien alla). Keijon äidin sanoin: "Jos noin aikasin hammasta pukkaa niin se tarkottaa, että on toinen tulossa!" Ei siis kuitenkaan ole luojan kiitos tulossa. :D
Lilian nauraa jo kovasti, mutta ei silleen heleää kikatusta niinku vauvat yleensä vaan semmosta räkästä röhönaurua. :'D Äitin tyttö. Viime aikojen hauskimmat tapaukset on ollu ku tänään kuunneltiin ja tutkittiin kylpyveden laskemista ammeeseen, Keijon äiti P:n aikaansaama tekokasvin kahina, mahan pussailu (en tiiä liittyykö siihen ääneen vai kutittaako).. Aika spontaaneja on nuo naurut ollu toistaseksi ja vaikea sitä on saada tarkotuksella nauramaan muuta ku laittamalla imuri päälle.
Lili myös kauheesti nojaa käsiinsä ja vetää jalaat "alleen" konttausasentoon ja suihkii niillä kauhealla tarmolla. Veikkaan että puhutaan pelkistä viikoista millon se lähtee ryömimään. Ja eteenpäin se pääsee jaloilla potkimalla tosi hyvin jos sitä vähänkään nostaa kainaloitten alta, ja se se vastaa hauskaa vaikuttaa olevankin.
Yks parhaista jutuista on se, että Lili nukahtaa ihan ittekseen eli sen voi vaan jättää omaan sänkyyn, omaan huoneeseen. Joskus se jää ihan mielissään, joskus se saattaa itkeä viitisen minuuttia ja rauhottuu sitten. Olettaen tietenkin, että kaikki perustarpeet on ensin tyydytetty ja sillä väsyttää.
Tässä on sattunu nyt paljon kaikenlaista ja niistä aion tännekin valottaa ihan pian. Pullukkaprojekti on myös edenny ja aion laittaa myös kuvia tästä "transformaatiosta" jahka Keijo tulee kalareissusta ja saan kameran.
Oon ollu nyt Keijon työkoneesta riippuvainen eli mahdollisuuksia istuskella koneella on vaan iltasin ja vasta olin porukoitten luona puoltoista viikkoa Lilianin kanssa reissussa, joten ei ollu konetta käytössä senkään vertaa.
Pian ongelma kuitenkin ratkeaa, koska iskän lellikki kun olen, sain Mac:n valmistujaislahjaksi. En pyytäny mitään niinku en koskaan mitään kehtaa muutenkaan pyytää. Porukat vaan halus, että kun lähen taas opiskelemaan niin mulla on kone, joka ei hyydy kesken. Heti ku keksitään, missä välissä käyn hakemassa sen koneen tai jotain muuta toimitusmetodin tynkää ilmenee niin lupaan, että vilkastuu taas.
Nyt kuitenki tärkeimmät eli Lillin pikakuulumiset ja viime aikaset saavutukset: Eka hammas on jo puskenu läpi ja toinen/toiset on tulossa (tuntuu kovina kohtina ikenien alla). Keijon äidin sanoin: "Jos noin aikasin hammasta pukkaa niin se tarkottaa, että on toinen tulossa!" Ei siis kuitenkaan ole luojan kiitos tulossa. :D
Lilian nauraa jo kovasti, mutta ei silleen heleää kikatusta niinku vauvat yleensä vaan semmosta räkästä röhönaurua. :'D Äitin tyttö. Viime aikojen hauskimmat tapaukset on ollu ku tänään kuunneltiin ja tutkittiin kylpyveden laskemista ammeeseen, Keijon äiti P:n aikaansaama tekokasvin kahina, mahan pussailu (en tiiä liittyykö siihen ääneen vai kutittaako).. Aika spontaaneja on nuo naurut ollu toistaseksi ja vaikea sitä on saada tarkotuksella nauramaan muuta ku laittamalla imuri päälle.
Lili myös kauheesti nojaa käsiinsä ja vetää jalaat "alleen" konttausasentoon ja suihkii niillä kauhealla tarmolla. Veikkaan että puhutaan pelkistä viikoista millon se lähtee ryömimään. Ja eteenpäin se pääsee jaloilla potkimalla tosi hyvin jos sitä vähänkään nostaa kainaloitten alta, ja se se vastaa hauskaa vaikuttaa olevankin.
Yks parhaista jutuista on se, että Lili nukahtaa ihan ittekseen eli sen voi vaan jättää omaan sänkyyn, omaan huoneeseen. Joskus se jää ihan mielissään, joskus se saattaa itkeä viitisen minuuttia ja rauhottuu sitten. Olettaen tietenkin, että kaikki perustarpeet on ensin tyydytetty ja sillä väsyttää.
Tässä on sattunu nyt paljon kaikenlaista ja niistä aion tännekin valottaa ihan pian. Pullukkaprojekti on myös edenny ja aion laittaa myös kuvia tästä "transformaatiosta" jahka Keijo tulee kalareissusta ja saan kameran.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)