perjantai 25. tammikuuta 2013

Imettämisestä (mediaseksikästä kamaa)

Huii vieläkin hereillä, vaikka kello on kuusi aamulla ja tyttö nukkunut hyvin. Äääh en kestä. Siis on aina ollu tosi huono nukkumaan tai oikeestaan se nukahtaminen on ollu vaikeinta. Mun ensimmäiset muistot elämästä yleensä on semmosia, että oon kamppaillu unentulon kanssa. Tää vauvahomma tuntuu nyt kyllä korostavan sitä.

Mun nukkumiset alkaa kääntyä siihen, että ensin oon valveilla jopa 1,5vuorokautta, sitte nukun jopa kolme syöttöväliä putkeen (yhteensä noin 9tuntia miinus ne imetykset siinä välissä jepjep). On vaan koko ajan hirveesti touhua: yleistä siivoilua, loputonta pyykkäämistä ja ruoanlaittoa lapsen lisäksi. Mun on siis pakko nipistää yöunistani, jos meinaan saada kaikki kouluhommat tehtyä, elämässä tuntuu olevan niin paljon hommaa, ettei päivässä kerkeä ku tyttö viettää tissillä jopa kaheksan tuntia per vuorokausi. Herranjumala! Siis kysympä vaan montako ihmistä suostuis tekemään nykysen työnsä semmosella rytmillä, että vähän kerrallaan monessa erässä ympäri vuorokauden, heräten esim. yöllä kolmelta taiteilemaan muutamat sähköpostit.. Ei kukaan.

Ryhdyin vieläpä luovuttamaan äidinmaitoa, joka on mun mielestä tärkeä juttu, ei vaan niille ressukoille, jotka sitä saa vaan mulle ittelleniki. Se tukee hyvin imetystä ja motivoi mua jatkamaan sitä. Muuten varmaan väsyksissäni yön pimeinä tunteina sanoisin soronoo ja heihei rintaruokinta. Ja se kannustaa mua elämään hyvin. En näin julkisesti halua tunnustaa omia paheitani, mutta mitä ne sitten onki ni tää saa mut pysymään erossa niistä.

Aattelin, että tää menee "siinä sivussa" ja samalla ku oman lapsenki ruokinta. Onhan se niinki mutta ei se kyllä oo. :D Yllättävän kauan menee aikaa niitten pumpun osien ynnä muiden tiskaamiseen ja steriloimiseen ja pumppauksen valmisteluun ja maidon jäähdyttämiseen ja säilömiseen ku pitää tiukasti ja tarkasti noudattaa kaiken maailman hygieniaohjeita orjallisesti, ettei ne keskoset saa musta ja mun ympärillä pyörivästä elämästä liikaa pöpöjä.

Hyvä juttu tää silti on. Aion jatkaa niin kauan ku imetän tai niin kauan ku mun maitoa huolitaan tai niin kauan ku jaksan. Saa nähdä.

Nyt on vaan ollu rankempaa tällä viikolla ku Keijo palas töihin ja se ei voi periaatteessa auttaa arkena öisin, koska eihän se millään jaksa töissä, jos se ei yöllä saa nukuttua. Arvostaisin kyllä kovasti, jos se auttas enemmän viikonloppusin, mutta ei se tänä yönäkään oo heränny vauvan huuteluihin tai mun herätysyrityksiin (kun se on nukkunu keskellä sänkyä mun peiton kans=ei olla päästy imettämään). Huomenna se aikoo mennä veljesä kanssa tuntikausiksi värkkäämään ja huoltamaan niitten autoja. Mulle se vaan ilmotti asiasta olettaen suoraan, että tottakai tahdon olla yksin kotona vauvan kanssa taas. Tai siis saan Keijon veljen tyttöystävän tänne kaveriksi. Ressaa hirveästi sekin, että jossain välissä joudun kuitenki sanomaan sille, että viihdytä ittees mennään tytön kanssa makkariin. Ei kuulu meikäläisen etikettiin semmonen, mutta ei kyllä tissien esille ottaminen julkisestikaan.

Voi että mä osaan tehä tikusta asiaa, anteeksi suuresti. Toisaalta tässäpä on teille kaikessa raadollisuudessaan sitä rehellistä vauva-arkea. :D

Jotain positiivistaki, sitten viime päivittelyjen paino on laskenu huimat 2,5kiloa. :)

5 kommenttia:

  1. Kannattaa panostaa myös siihen lepäämiseen, koska loppujen lopuksi tärkeintä olisi sun jaksaminen ja vauvan hyvinvointi. Enkä sano tätä pahalla.
    Itsellä ainakin harmittaa kun en ehtinyt nauttia pikkuvauva-ajasta tarpeeksi.
    Linnea kans oli tissillä kauan päivässä, luin kirjoituksiin, siivosin, tein ruoan ja tiskasin.
    Sami oli yhden viikon vapaalla ja meni töihin sen jälkeen, niin minä hoidin kaiken yöllä ja päivällä. Äiti onneksi oli apuna pari viikkoa päivisin, niin sain vähän luettua kirjoituksiin, mutta Linnea oli sellainen tississä roikkuja, että alle tunnin välein piti imettämää. Eipä siinä kunnolla saanu sitte luettua, vaikka yritettiin.
    Tsemppiä jatkoon! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koitetaan nukkua.. Nyt on mennykki taas paremmin ku oon alkanu tehä silleen, että nukun "päikkärit" illalla ku Keijo on kotona. Se on tietenki pois meiän yhteisestä ajasta, mutta se on ainoa ajankohta ku voin todella levätä rauhassa ilman pelkoa, että vauva herää saman tien..
      Oho nyt tuli taas semmonen fiilis, että tuli naristua tyhjästä :D Ainaki aika hurjalta kuulostaa tuo alle tunnin syöttövälihomma. Alkaisin repiä hiuksia päästäni.. Ei voi muuta kun hattua nostaa. :) Kiitos, koitetaan olla reippaita!

      Poista
  2. Et sä turhasta narise! Hyvä että saat nukuttua "päikkärit" niin jaksaa paremmin. Mun onni oli, että Linnea nukkui yöt hyvin ja sain silloin levätä, vaikka tuo aluksi päivät oli tuota pelkkää tissillä roikkumista. Linnea oli kans sellainen nautiskelija, ettei se syöny kunnolla ja siksi jouduin imettään niin usein. Sitte se meniki siihen, että annoin korviketta kun oma maito ei riittänyt. Korvikkeen jälkeen imetysväliki piteni :) tsemppiä kirjoituksiin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa.. Joo tuollakin neidillä meinaa olla jo semmosia vinkeitä, että nautiskelee vaan. Joskus syö niin, että puklaa, mutta sittekki pitäs saada lisää ja toiste ei syö ollenkaan. Mutta silti ei saa viiä siitä pois ilman huutoa. Tänäänki meni jo ihan yliväsyneeksi tuo homma, mutta turvakaukalo näyttää olevan meillä nyt hitti ja siihen voi vaikka nukahtaakki tutti suussa. :D Hassuja nuo pienet.. Kiitos. :)

      Poista
  3. :D kuulostaa tutulta... ;) Linnea ei ole ikinä ylensyöny ja puklaillu, mutta se piti välillä herätellä syömään kun se ois vaan halunnut nukkua tissi suussa ja hörppiä välillä vaikka koko päivän :) mutta nepä ajat on jo ohi... Aika haikeaa :D

    VastaaPoista